Iloista pääsiäistä!

Kylläpä kelit hellivät tänä pääsiäisviikonloppuna! Eilen söimme juhla-aterian vanhempieni kanssa ja lapset pääsivät metsästämään pääsiäismunia, koska ilma oli kaunis oli pääsiäispupu jättänyt kartat kuistille ja lapset saivat metsästää munia ulkona. Nopeasti oli munat löydetty ja sitten maalattiin pääsiäismunia. Ja lopulta syötiin hyvin: punajuurikeittoa, lohta  mascarpone-pinaattikastikkeella ja sitruuna-mascarpone-marenkitorttua.

Lumi sulaa kohisten ja eilen kaivoimme myös pyöräkärryn esille, kävimme jo pienellä lenkillä sen kanssa (tosin juoksukärry-moodissa) katsomassa läheisen kartanon heposia ja tänään olisi tarkoitus pyöräillä läheiseen ostoskeskukseen välipäiväostoksille. Mä en vain saa tarpeekseni tästä kuplivan kevyestä kevätfiiliksestä, miten ihanaa onkaan, kun lumet sulavat ja aurinko paistaa! Tämä viikko on muutenkin ollut huippu, koska on tapahtunut paljon ihania, piristäviä asioita... 

Toivottavasti aurinko ja keväinen olo hellivät teitäkin! Iloista pääsiäistä!

Huivimaista

Mahtavaa, että huivipääntiet tulevat taas!

Olivia Palermolla näitä on nähty runsaasti...

Kuva oliviasstyle.blogspot.com

Itseltäni löytyy näitä muutamakin kappale (kuten se vuosia vanha French Connection, joka oli ylläni Ollin synttäreillä), mutta ehdoton lempparini on komphoijattu mummini kaapista (luvan kanssa ;) ja se on ollut ahkerassa käytössä vuosia. Yllä olevassa kuvassa ollaan Lontoossa v. 2011 ja huivin päät ovat solmittuna, useimmiten annan niiden kuitenkin roikkua vapaasti. Tänä keväänä voisin yhdistää puseron mm. seuraavasti:

kollaasi Polyvore

Iskeekö huivikaulukset teihin ollenkaan?

Kevättä ilmassa

Viikonloppuna oli täydellinen ilma käydä ulkoiluttamassa aurinkolaseja sekä pyörähtää kaupungilla humputtelemassa. Pakkasetkin laskivat ja oli kerrassaan mahtavaa päästä ulos talosta pukeutuen muutenkin kuin Michelin-ukkeliksi (tosin hiusten auki jättäminen oli tuuliolosuhteiden takia huono ajatus ja aika pian päädyin kieputtamaan ne nutturalle ;). 

Mekin tykätään auringosta!

Kyllä sitä kelpaakin hymyillä, kun on noin komeat kavaljeerit käsipuolessa!

Koirankakka spotattu, siis sinne!

Koska Mäkkärissä saa puhallella maitokuplia. Siksi.

Linnanmäki kauppakeskuksessa. Pelkkä mainostemppu vanhemmista. Lapsista hauskaa. Jälkimmäinen ratkaisi.

Itselläni oli missiona ihonhoitotuotteiden metsästys, 28 kilahtaessa lasiin pari viikkoa takaperin aloin pienoisen ikäkriisin iskiessä kaipailla ryppyvoidetta, pojista se oli kuitenkin tuskastuttavaa. Esikoinen nyki minua hetken hihasta, kunnes lähti raportoimaan isälleen ja veljilleen, että: "Äiti on mennyt ihan sekaisin noihin naisten juttuihin." Seuraavaksi luokseni pyyhältää keskimmäinen ja huudahtaa ympärillä olevien ihmisten huvitukseksi varsin hätääntyneellä äänellä: "Voi äiti! Oletko sä jo tullut ihan hulluksi noista naisten jutuista? Voitko sä nyt lopettaa olemasta sekaisin?" Voi pojat, mä olen kuulkaas niin alakynnessä! Onneksi vaatekaupoilla ne ovat edelleenkin ihan loistoseuraa. Ja onneksi minäkin tykkään kierrellä urheilukaupoissa ;)

Aurinkoista maanantaita!

Kynnet homeessa Inglotin namukaupassa

Kauneudenhoito ja meikkaus eivät kuulu noin yleisesti ottaen hypettämiini asioihin. Ne ovat osa arkea ja teen hankintoja aina tarpeen mukaan. Tällä viikolla tarpeeseen kuului uuden poskipunan sekä luomivärien hankinta, kun pojat tiputtivat vakkarini kylppärin lattialle...

Työpäivän jälkeen osuin pyörimään Inglotiin. Konsepti vaikutti huipulta. Valitse omat värisi ja niiden loputtua osta uusi värinappi tilalle markettimeikkien hintaan. Suits me! Alkuperäisenä suunnitelmanani oli koota luomiväri + poskipunapaletti niiden värien mukaan, jotka pojat saivat tuhottua, mutta osaavan meikkitaiteilijan käsittelyssä uskaltauduin kokeilemaan jotain uutta ja lopulta päädyin huomattavan värikkääseen komboon, joka yllättäen näyttikin neutraalilta, mutta toi silmieni sinivihreän värin esille aivan uudella tavalla. Minulle, joka ostan meikkejä vain pakosta mutta käytän meikkiä kuitenkin lähes päivittäin, oli ammattimaskeeraajan tuolissa istuminen suoranaista hemmottelua ja sain parhaat vinkit siihen, miten käyttää valitsemiani värejä eri tilanteissa, sain opastusta mm. neutraaliin työmeikkiin sekä näyttävämpään juhlameikkiin. 

Eilen sitten testasin värit itse. Tein "banaanivarjostuksen", kuten meikkaaja minulle joskus teini-iässä opetti ja jonka edelleen koen arkena kaikkein parhaimmaksi tyyliksi, uusilla sävyilläni, sudin poskipunat poskille ja illalla tultuani kotiin varsin hektisen työpäivän plus kaupungilla juoksun jälkeen olivat  värit aivan yhtä kirkkaat kuin ennenkin. Luomivärit pysyivät huomattavasti paremmin kuin tähän saakka fanittamani Diorin luomivärit. Huippua! Sormet syyhyävät jo kokoamaan seuraavaa väripalettia... 

Sormista puheen ollen... Kynteni saivat maanantaisen käsihemmottelun yhteydessä uuden värin. Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyin mintunvihreään geelilakkaukseen (tosin seuraavana päivänä luin Dekosta, että mintunvihreä onkin nykyisin ilmeisesti homeenvihreä ;). En tiedä, miten olen onnistunut välttymään sellaiselta huippukeksinnöltä kuin geelilakkaus viimeiset 28 vuotta! Tämän viikon kokemusten mukaan olen todennut sen todelliseksi kiireisen äidin pelastukseksi! Se on kestänyt loistavasti tiukkojen farkkujen napittamisen, lukuisat peppupesut ja käsien pesun noin yleensäkin, tölkkien avaamiset, mustapään puristamiset (I know, badbad me!), vaatteiden tahranpoisto-operaatiot sekä jatkuvan tietokoneella nakuttelun, joka koituu yleensä tavallisten lakkojen kohtaloksi vaikka päälle olisi sutinut mitä tahansa pomminkestäväksi vakuuteltua päällyslakkaa. Jesjes.

Tänään on muuten ihanan aurinkoinen ja keväinen päivä! Tarkoitus olisi lähteä lasten kanssa pyörähtämään kaupungilla, taidan ostaa nipun tulppaaneja kevään kunniaksi. Ensi viikoksi se lupaileekin jo plussaa, jospa se kevät nyt tulee? Aurinkoista perjantaita!

Aurinko asuu täällä.

Ihana viikonloppu! Jos aika pitäisi pysäyttää, niin tekisin sen juuri tähän hetkeen. Esikoinen on viimeisiä kuukausia pikkulapsi, keskimmäinen mielikuvituksekas ja hassutteleva melkein viis vee, kuopus meidän oma, elävä auringonsäteemme. Tuntuu, että aurinko on muuttanut meille ja jokaiseen päivään tarttuu palanen siitä tai'asta.

Viime aikoina meillä ollaan...


nautittu ihanista keleistä ja hulluteltu pulkkamäessä...

...tutustuttu suomalaiseen berrypicker -mustikkapöperöön - ja autettu samalla saimaannorppaa...

...kokattu lohikeittoa itse tehdystä liemestä...

...harjoiteltu Play Trayn avulla omaehtoista ruokailua...

...vietetty hyvin harvinaista kahdenkeskistä aikaa esikoisen kanssa Messilän rinteissä...

...ja naureskeltu lapsosten hassuille edesottamuksille (sekä putsattu kameran linssi, kun nämä kuvat paljastivat jonkun pikkutahmatassun käyneen sitä lähmimässä - onneksi kamera oli muuten säilynyt turvassa)...

Tänään äidin kanssa kaupungille ja manikyyriin, huomenna töihin. Viime aikaisten vaikeuksien jälkeen elämä vaikuttaa taas valoisammalta. Ja oikeasti, jos omistaa pienen päivänsäteen, niin eihän se voi olla kovin synkkää, vaikka se välillä vähän päähän potkiikin?