keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Stonehenge & Bath

Roadtrip Stonehengeen oli ehkä jopa isompi elämys kuin Stonehenge itse. Päätiellä tehtiin tietöitä ja meidät ohjattiin Diversion-opasteiden kautta pikkuteille, jotka veivät mitä ihastuttavimpien pikkukylien ja maalaismaisemien läpi. Ohitimme olkikattoisia taloja hoidettuine puutarhoineen ja muotoiltuine pensaineen, ajoimme läpi pienten kylien, joissa aika tuntui pysähtyneen satoja vuosia sitten sekä köröttelimme ajoittain niin pienillä kärrypoluilla, että pelkäsimme auton juuttuvan kiinni. Kunnes edessä lopulta avautui lähes silminkantamattomiin jatkuva pelto ja keskellä sitä kivirinki, josta kukaan ei ole vieläkään varma mikä ja miksi...

Pikkukylien vanhoissa taloissa oli niin matalat ovet, että olisi mahdotonta mennä sisään kumartumatta. Yllä olevasta pienestä sisustusputiikista halusin kuvan erityisesti siksi, että huomasin ikkunassa samalla karttakankaalla päällystetyn rahin ja lampunvarjostimen kuin mitä itse olen käyttänyt lastenhuoneen muistitauluun - oli jotenkin hassu kokemus törmätä tällaiseen yhtäläisyyteen keskellä englantilaista maaseutua.

Diversion-kyltit ohjasivat meidät toinen toistaan ihastuttavimmille pikkuteille, alla olevassa lehtitunnelissa ajelimme maileja...


Turisteja oli Stonehengessä PALJON, voin vain kuvitella, millainen tungos olisi ollut korkeasesongin aikaan... Suosittelen ehdottomasti kaikkia kävijöitä nappaamaan mukaan tarjottavan audiotourin, sillä muuten visiitistä ei olisi saanut läheskään samalla tavalla irti.

Ajomatka Stonehengestä Bathiin vei meidät läpi kumpuilevan maaseudun ja suurten korkeuserojen - korvat naksahtelivat itse kullakin ja näköalat olivat henkeäsalpaavia!


Ja sitten yllättäen yhden erittäin jyrkän nousun jälkeen eteemme aukeni Bath. Kumpuileva maasto täynnään vaaleanharmaita ja beigejä vanhoja rakennuksia, jotka kylpivät iltapäivän auringossa. Rakastuin Bathiin ensisilmäyksellä.


Bath oli ihastuttava! Erityisesti siellä vallinnut tunnelma oli jotain ennenkokematonta - eleganttia, rauhallista, kiireetöntä, mutta kuplivan iloista... Se kiteytyi mm. puistossa raidallisilla lepotuoleilla istuskeleviin ihmisiin, joista yksi luki kirjaa, toinen otti aurinkoa ja kolmas joi kahvia lasten juoksennellessa nurmikolla. Illalla tuolit kerättiin pois.
 Bath Abbey



Kaksi Jane Austen-fania ohittamassa Jane Austen museota täysin mitään tietämättä...

Lapset olivat uskomattomia, pienimmästä isoimpaan jaksoivat monen tunnin automatkan sekä kävelyt päälle. Stonehenge tosin meni keskimmäisen kanssa hieman pipariksi, koska PikkuN.-parka joutui heräämään kesken uniensa - think kiukkuinen kuin ampiainen ja kerro se potenssiin kymmenen :D


Ylpeä harvahammas (jolta muuten nyt puuttuu jo toinenkin etuhammas, niisk).


Royal Crescent. Täällä vietettiin hetki ja lapset saivat päästää höyryjä juoksennellen nurmikolla ja leikkien hippaa, taisivatpa nuo pari painimatsiakin ottaa ;)


Nämä kellaritason sisäänkäynnit olivat Bathissa yleinen näky - sisäänkäynnin sijainti ei kuitenkaan estänyt paikallisia laittamasta "pihojaan" kauniiksi.

Ihastuin näihin kaikkialla näkyviin sinisiin etuoviin niin ikihyvikseni, että melkein päätin, että jos joskus rakennamme oman talon, tulee siihen sininen etuovi, näytti se Suomessa sitten miten hassulta tahansa :D

Paluumatkalla poikkesimme vielä pikkiriikkiseen Castle Comben kylään, jota on kutsuttu maan kauneimmaksi kyläksi - enkä yhtään ihmettele. Kaiken tämän söpöyden keskellä oli vieläpä joutsenlampi. Can you say idyllic? :D

Tähän leipämyyntiin pitsiliinojen päällä kiteytyi se koko Castle Comben tunnelma... Koko kylä eli ihan 9omaa elämäänsä kuin jossakin aikakuplassa. Voi vain ihastella, mikä dedication näillä ihmisillä on ollut elämäntapansa säilyttämiseen, kun koko kylässä ei ollut yhtään modernia rakennusta, ei katuvaloja tai ylipäätään mitään, mikä olisi antanut viitteitä siitä, että eletään 21. vuosisadalla. Jos ikinä liikut suunnalla, niin suosittelen poikkeamista!



Ennen kotiin lähtöä kävimme Castle Comben paikallisessa pubi-illallisella . Oma annokseni oli camembertpiirasta punajuurikompotilla. Ihan kivaa pubiruokaa ;)

Tämä roadtrip jäi ehdottomasti elämään yhtenä parhaimmista!

5 kommenttia:

  1. Miten musta tuntuu näiden kuvien jälkeen että Suomi on tosi ankean näköinen maa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta kyllä sitä toisaalta osaa taas arvostaa suomalaisen katukuvan piirteitä, kuten puhtautta ja turvallisuutta, ihan eri tavalla :)

      Poista
  2. Tosi ihania ja tunnelmallisia kuvia! Varmasti ollut ihana reissu. Juuri söin lounasta, mutta silti vielä mahtuisi vähän tuota vikan kuvan hampparia :D

    VastaaPoista
  3. Tosi kiva lukea näitä matkakertomuksiasi. Mä olen aika rakastunut tähän uuteen kotimaahani ja aina ilahdun kun joku muukin arvostaa tätä historiaa ja brittiläistä omaperäisyyttä.

    VastaaPoista

Thanks for making my day!