Kävimme sienimetsässä ja puolukassa. Ja löysimme kaikkea muuta paitsi sieniä ja puolukoita.
Pojat suunnistivat karttapiirroksen avulla.
PikkuN. oli ottanut kaverinsa mukaan metsäretkelle. Enon vanhat "sankarimiehet" ovat pojan suurimpia aarteita.
"Pikkupikkuruinen vauva kärpässieni"
Mistä tietää, että on syksy? Siitä, kun metsään lähtiessä kaivetaan isotädin neulomat villasukat jalkaan <3
Ketunleipää, ketunleipää... Suoraan mättäältä suuhun.
Sataa sataa ropisee...
Tarzan.
Luken mielestä nämä näyttivät pieniltä, kimmeltäviltä valoilta.
Metsä on meidän lasten huvipuisto. Ja tämän äidin pelastus, kun seinät alkavat kaatua päälle. Ikinä ei tarvitse keksiä tekemistä, kunhan vain johdattaa poppoon lähimmälle metsäpolulle ja päästää irti ;D Kaikki on jännittävää ja ihanaa ja itsellä hermo lepää. Sivutuotteena lapset oppivat arvostamaan luontoa ja sen pieniä suuria ihmeitä.
P.S Kommentoinnin pitäisi nyt olla helpompaa, koska sain robottitunnistuksen pois käytöstä. Laitoin sen sijaan kommenttien valvonnan käyttööni, niin voin sitten itse karsia mahdolliset automaattien jättämät hävyttömät mainosilmot tms.
Testing testing. .. Aivan ihania kuvia, taas kerran. Metsä on myös meidän huvipuistomme ja temppuratamme.
VastaaPoistaMusta on ihan mahtavaa nähdä joka kerta, miten metsä ruokkii lasten mielikuvistusta. Keksivät siellä vaikka mitä :)
PoistaAivan super-ihania kuvia!!
VastaaPoistaIhania kuvia! Tuli heti sellainen fiilis, että meidänkin pitää ensitilassa etsiytyä lähimmälle metsäpoluille :)
VastaaPoistaNo etsiydyittekö? :)
Poista