Sormukset

Minua on pyydetty esittelemään kuvissa vilahtaneet sormukseni, joten tässä nyt postausta näistä arvokkaimmista materialistisista aarteistani...

 

Kihlani on valkokultaa ja siinä on princess cut timantteja puoliallianssina muistaakseni 0,85 karaatin arvosta. Kihla on muistaakseni Sandsbergin mallistoa. Mieheni osti sen minulle myytyään mm. X-Boxinsa, jotta sai hankittua rahat omasta mielestään "kunnon" sormukseen, kun menimme kihloihin ollessani 20v. Sormus on siis äärettömän rakas, yhä tänä päivänä en voi kuin arvostaa sitä, miten paljon vaivaa mieheni sormuksen eteen näki. Voitte siis kuvitella reaktioni, kun hän kosi minua täytenä yllätyksenä jouluaattona 2005. Kihloista oli kyllä puhuttu ja sormustakin katseltu, mutta sekä kosinta että sormus olivat jotain vieläkin ihanampaa kuin olin osannut kuvitella, vaikka myöhemmin monikin kultaseppä on itse sormuksen lytännyt huonosti tehdyksi tusinakamaksi :P

Vihki on kultaseppä H. Viljasen käsialaa. Kihloihin ja naimisiin menon välissä olin ehtinyt tutustua enemmän timanttisormusten ihmeellisen maailmaan, joten minulle oli selvää, että sormus teetettäisiin juuri sellaiseksi kuin itse haluan. Sormus on platinaa ja timanttina on 0,52 brilliant hiottu timantti. GIA:n todistus sanoo, että clarity on VVS2, color F ja cut excellent. Kaikkein tärkeimpänä timanttini alkuperämaa on Venäjä. Halusin siis varmistua siitä, että kyseessä ei ollut konfliktitimantti ja tämä olisi ollut mahdotonta, mikäli timantti olisi tullut jostakin Afrikan maasta. Materiaaliksi halusin platinan monesta syystä, yksi näistä oli se, että platinan kanssa ei rodinoimisesta tarvitse huolehtia (joten loppupeleissä hintaerokin kutistuu rodinointikustannusten puuttuessa). Platina on myös 95% puhdas metalli vrt. 18k valkokullan 78% (täytyy vielä tarkistaa luvut, mutta about tuohon suuntaan niiden muistelen olevan). Platinan kaikkein suurin etu on kuitenkin sen kestävyys, platina ei kulu kullan tavoin, joten se kestää aikaa aivan eri tavalla eikä sitä myöskään tarvitse varoa samassa määrin ja tämä oli minulle tärkeää, koska sormukseni on ehdottomasti käyttöesine. Myöskin timantin kiinnitys on paremmin turvassa platinasormuksessa, sillä platina ei taivu tai löysty ajan kuluessa, kuten valkokulta.

Vihkini on hyvin simppeli solitaire, ainoa "erikoisuus" on sormuksen ympäri kulkeva juova, joka toistuu miehen vihkissä. Mieheni vihki on titaania, mikä on osoittautunut erinomaiseksi valinnaksi, sillä hänellä on jo toinen sormus menossa yhden kadottua meren pohjaan :D

Vihkisormukseni oli ehdottomasti once in a lifetime panostus, johon säästettiin pari vuotta ja senkin takia se on minulle kahta kalliimpi. Tuskin tulen tekemään siihen mitään muutoksia. Kivi on mielestäni optimaalisen kokoinen käyttösormukseen, joka on minulla päivin ja öin ja jonka kanssa urheilen sekä tiskaan astiat, ja materiaali on se haluamani, käyttöä ja kulutusta kestävä. 

Sisälle on kaiverrettu "In Aeternum" ja siinä pitäydytään.