Tämä viikonloppu on ollut sekä tavattoman loistavan hulvaton, että äärettömän järkyttävä. Järkyttävän siitä tekivät lähinnä sukulaisten ihmeellinen fb-terrorisointi sekä pojan eilinen haveri, joka päättyi suunnattoman paljon paremmin kuin mihin ainekset olivat, mutta vaati siitä huolimatta ensiapureissun ja tikkejä... Hulvattoman siitä taas tekivät miehen bestmanin 30 -vuotisjuhlat, joissa oli älyttömän, järjettömän hauskaa.
Viikonloppuna meillä ollaan myös suunniteltu kevättä. Kevät on minusta ihan parasta aikaa. Tulee hirveä tarve suunnitelta kaikenlaista projektia, siistiä komeroita, tehdä ja touhuta. Itse hankin tänä viikonloppuna keskimmäisen synttärilahjan - poitsu on aivan hillitön Flamingo-fani ja varasinkin meille miniloman ko. kylpylään pojan syntymäpäiväviikonlopulle. Sankari tulee olemaan onnesta soikeana.
Meidän keväämme koostuu joka keväisestä Tivolissa käynnistä...
Leijanlennätyspiknikistä ja lasten keräämistä kukkasista sekä retkistä luontoon.
Riemukkaasta, värikkäästä vapusta ja hingusta pukea itsensä ja lapsensa värikkäisiin vaatteisiin.
Retkistä Korkeasaareen tai Haltialaan taikka paikalliseen kotieläinpihaan eläimiä ihmettelemään.
Kävelyretkistä veden äärelle ja yleisestä vapauden tunteesta, kun voi vähentää vaatteita, liikkua helpommin ja mennä ilman lumen ja kylmän asettamia rajoja.
Eläköön kevät!
Oikein ihanan keväistä alkanutta viikkoa kaikille!
*kaikki kuvat omiani huolimatta Kotikumpu -leiman puuttumisesta, ethän käytä tai kopioi!
Hui, kuullostaa pahalta. Mutta onneksi siis ei käynyt niin pahasti (vaikka ainahan ne ensiapureissut kurjia ovat). Ihania kuvia.
VastaaPoistaJoo, oli kyllä ainekset ihan karmivaan juttuun (lapsi meni lasiovesta läpi). Sen takia tänään olikin oiva hetki lepuutella hermoja katselemalla vanhoja, onnellisuutta huokuvia kuvia ja suunnitella kevään rientoja perheen kanssa :) Yökin meni nimittäin vähän niin ja näin, koska onnettomuus sattui siinä kahdeksan aikaan illalla ja laukaisi sellaiset adrenaliinikierrot + ensiapureissun aiheuttamat kommervenkit, että uni ei tullut ihan niin kuin piti...
PoistaAi kauheata!! Kyllä siinä on sydän pysähtynyt varmasti, kun tuollaista tapahtuu!
PoistaApua, onneksi loppu hyvin kaikki hyvin. Lasten kanssa kyllä joka päivä on yllätys, hyvässä ja pahassa ;)
VastaaPoistaKyllä. Tämä oli varmaan tähän mennessä hurjin haveri, joka meidän lapsille on sattunut, koska ainekset olivat niin paljon pahempaan. Yhä vieläkin välillä huomaan ajattelevani, miten uskomaton tuuri meillä oli. Kaikkea voi tosiaan sattua.
PoistaSe jää varmasti kummittelemaan pitkäksikin aikaa mieleen. Meillä tuli viime viikolla katolta lumet lumiesteineen alas järkyttävällä rytinällä.. kuopus oli leikkimässä kauempana, mutta esikoinen 6v. juuri tulossa luokseni kuistille.. oli jo melkein kohdalla kun kuuli jyrinän ja kääntyi kannoilla juoksujalkaa pois.. lumivallit vyöryi kannoille... ihan sekunnista oli kyse.. vieläkin tulee ihan paha olo kun miettii.. itse näin tosiaan tapauksen ihan aitiopaikalta, enkä ehtinyt tehdä mitään. Tämäkin tarina päättyi hyvin, onneksi oli meillä ja teillä suojelusenkelit valppaana.
Poista