Vaeltaminen ja patikointi lasten kanssa

Olen vahvasti sitä mieltä, että lasten kanssa voi tehdä lähes mitä tahansa. Kunhan sen tekee lasten ehdoilla. Kun lapset ottaa huomioon alusta lähtien on kokemus koko perheelle yhtä hieno. Hyvät kokemukset ja yhteiset saavutukset tiivistävät me-henkeä ja luovat aivan ainutlaatuista fiilistä. "Me tehtiin se!". 

Vaeltaminen ja patikointi on ehdottomasti koko perheen harrastus. Nykyisin kantovälineitä on niin monia ja niin loistavia, että pienenkin vauvan voi ottaa mukaan (Olli oli ensimmäisellä vaelluksellaan 3kk). Luonnon kokeminen on lapsille aivan ainutlaatuista ja varmasti palkitsee koko loppuiäksi. Miten lapsi voisi haluta tulevaisuudessa suojella jotain, jollei hänelle kehity siihen suhdetta - arvostusta ja tietämystä, hyviä kokemuksia ja muistoja? 

Ohessa muutama vinkki ja hyväksi koettu käytännön seikka. Kuvat ovat retkiltämme Evolla, Pirunpesällä, Lake Districtillä ja Peak Districtillä.  

1. Vaatetus
Kaikki lähtee mielestäni kengistä, niin aikuisilla kuin lapsilla. Lapsillakin tulisi olla ehdottomasti nilkkaa tukeva vaelluskenkä, joka pitää vettä. Muuten sitten, kerrospukeutuminen - päällimmäisenä hengittävää ja vedenpitävää. Itse olen kesäisin Suomessa hysteerinen niin punkkien kuin kyiden suhteen, joten shortseissa meillä ei metsään mennä - edes helteellä - vilpoiset puuvillahousut ovat silloin paikallaan.

Perheemme suosimia merkkejä ovat Everest (se Stadiumin oma merkki, hinta-laatusuhteeltaan aivan loistava!), Helly Hansen, Peak Performance, Polarn O. Pyret. 

Me tehtiin se! Lake District 2012

2. Kantovälineet
Hyvällä kantovälineellä kulkee selässä isompikin lapsi (alemmassa kuvassa keskimmäisellä ikää 3v. ja kyseessä viimoinen kerta, kun retkellä kantovälineessä kulki). Kantoväline kannattaa valita lapsen iän ja omien mieltymysten mukaan. Rinkoissa on se hyvä puoli, että niihin saa yleensä muutakin tavaraa mukaan sekä katosta yms. Kantoreppujen käyttöä taas puoltaa mukavuus pienemmälle lapselle. Meillä käytetään vaihtelevasti molempia. Rinkka on tuikitavallinen Haltin Napero ja se on toiminut aivan moitteettomasti. 

Ollin ensimmäinen vaellus Evolla kesällä 2012

Tupasvillaa Evolla

3. Tauot ja taukoherkut
Lapset (ja usein aikuisetkin) jaksavat vielä sen yhden ekstrakilometrin, kun on luvassa jotain superherkullista, mitä odottaa. Tikkupullat ja s'moresit lienevät ne meidän lempparit, perinteisten räiskäleiden lisäksi.

Lasta ei kannata aliarvioida eikä myöskään yliarvioida. Ensimmäinen patikkaretki on hyvä tehdä paikassa, jossa risteilee useampi polku, jotta tarvittaessa voi oikaista, mikäli näyttää siltä, että paukut loppuvat kesken kaiken. Ultimate hätävarana energian loppuessa toimivat loistavasti Jelly Beansit aka energiapillerit, on todettu, että niiden avulla nuutunut pikku patikoitsija jaksaa vielä parikin kilometriä ;) Lumelääkettähän se periaatteessa on, mutta lapsilla monesti onkin juuri siitä kyse... Taukoja kannattaa suunnitella oman ja lasten jaksamisen mukaan. Itse en ole ikinä lähtenyt aikatauluttamaan, lapsista kun on kyse, niin parempi liikkua heidän jaksamisensa mukaan...

Juoma- ja välipalataukoja on hyvä pitää useampia. Ja juomaan pitää myös patistaa, jollei lapsi itse halua/muista juoda. Rusinat ovat hyvä pikkupurtava, samoin pähkinät. Heti, kun lapsi alkaa kävellä reissut itse, kannattaa hänet pidemmillä matkoilla totuttaa kantamaan omaa pikkureppua, jossa on oma vesipullo sekä pientä evästä (esim. niitä rusinoita). Omaan reppuun voi myös sitten pakata matkan varrelta löydettyjä aarteita - kotiin voi tulla mukana mm. kiviä, keppejä, käpyjä ja kaarnanpaloja. Yöpyvillä sitten se oma makuupussikin on hyvä kantaa itse...







4. Yhteinen ilo, yhteinen innostus, yhteinen saavutus
Innostus tarttuu vanhemmilta lapsille - ja myöhemmin sitten myös toisinpäin. Tutustu retkeilyalueeseen. Suomessa monet paikat ovat jääkauden muovaamia ja lapsista on innostavaa kuulla siitä. Hetken kuluttua sitä jo bongaillaan suppia maastosta... Osoita mustikan- ja puolukanvarpuja - katsokaa eroja, oppikaa tunnistamaan ensin sammale jäkälästä ja sitten eri sammallajikkeita. Laittakaa ratamoa pikkunaarmuihin. Pysähtykää lähteelle juomaan jääkylmää vettä. Tuijottakaa tovi muurahaiskeon hyörinää. Luonto on täynnä pieniä, suuria ihmeitä! Ja lapset ovat kuin imupaperia. 

Lasten kanssa kulkemiseen voi myös kehittää hauskoja leikkejä - meillä on käytössä mm. omassa lapsuudessani isoisäni kehittämä leikki, jossa polun yli kulkevia juurakoita nimetään eri kaupunkien mukaan - mitä isompi juurakko, sitä isompi kaupunki. 

Pienet, suuret ihmeet tsemppaavat jaksamaan, mutta sanoja ei kannata unohtaa. Jokaisen mäennyppylän saavutuksesta kannattaa iloita... High fivet eivät ole koskaa turhia!




5. Turvallisuus
Älä ikinä anna lasten juosta edelle pois näköpiiristäsi. Muistuta lapsia varomaan koloja ja juurakoita, älä annan juosta rinteitä alas. Nyrjähtänyt nilkka on kurja päätös iloiselle reissulle... Kuljeta mukana aina ensiapupakkausta, tulentekovälineitä ja puukkoa. Ja kyypakkausta ei saa Suomessa unohtaa! Selvitä lähin sairaala ja ajoreitti sinne. 

Vaarallisemmissa maastoissa, jossa on esim. kivikoita tai pudotuksia, valjasreppu on hyvä varotoimenpide. Kun lapset ovat turvallisesti sinussa kiinni, voi itsekin nauttia maisemista ja jättää stressaamatta.

Lapset on hyvä totuttaa tuleen. Anna heidän tulla ohjatusti tulen lähelle (Omppua totutimme juuri viikonloppuna), kun lapsi tuntee tulen kuumuuden, tajuaa hän itsekin pysyä kauempana. Muista, että avotulta ei saa tehdä metsäpalovaroitusaikana! Noudata alueen sääntöjä - jos tulen saa tehdä vain tulentekopaikoilla/laavuilla, niin tee niin ja opeta myös lapsia. Näytä lapsille vastuullisesti mallia, kuinka tulta käsitellään. Ota heidät mukaan sammuttamaan tuli poistuessanne paikalta. Katsokaa, että yksikään kekäle ei jää kytemään! 

Puukko on patikkaretkillä olennainen osa varustusta. Opeta myös sen käsittelyä lapsille, mutta pidä se ehdottomasti aina tupessa ja poissa lasten ulottuvilta! Kouluikäiselle voi ostaa jo oman puukon ja opettaa häntä käsittelemään sitä varoen. 




6. Avoin asenne
Kärsivällisyys ja stressaamattomuus maan perii. Lapset aistivat vanhempiensa fiilikset. Imetys ja vaipanvaihto onnistuvat taivasalla yhtä hyvin kuin kotona, kun siihen on asennoitunut. Ja pusikkovessahan on vain jännittävä kokemus!





7. Annan itsellesi aikaa fiilistellä
Valitse paikka, jossa lapset voivat touhuta vapaasti. Istu alas ja rentoudu, iloitse maisemista ja lasten riemusta. Tämä on yksi parhaita hetkiä eikä sitä saa unohtaa! 



8. Ota kamera mukaan
Ikuista kaikki se ainutlaatuinen.